Kolmiloukkosen kierros -reitti

Mikä: Kolmiloukkosen kierros, Sallan kansallispuisto (Salla, Itä-Lappi)

Miksi: Mukavan rento päiväretkeksi, mutta reitin varrella voi myös yöpyä kahdella viihtyisällä laavulla. Vaikka reitti on lyhyehkö, sen varrella on vaihtuvaa paikallista luontoa.

Saapuminen: Reitti lähtee Sallan luontokeskuksesta osoitteesta Hautajärventie 111, 98900 Salla

Vaikeusaste: Helppo (luontoon.fi on määritellyt reitin keskivaativaksi)

Pituus: 3,8 km, osittain rengasreitti, osittain kulkee samaa reittiä takaisin.

Kulkuaika: 1-2 h

Nähtävyydet reitillä: Reitti on lyhyt, mutta sen varrella on mukavasti vaihtuvaa luontoa. Kaksi kaunista lampea, suo sekä kaksi laavua Kolmiloukkosen kummallakin rannalla.

Muuta huomioitavaa: Varo eksymistä, sillä reitillä pysyminen suo-osuuden jälkeen vaatii tarkkuutta (ks. blogiteksti ja kuvat). Sallan luontokeskuksen aukioloaikoina luontokeskuksen palvelut ovat retkeilijöiden hyödynnettävissä.

Sallan kansallispuistosta Suomen 41. kansallispuisto

Suomi sai uuden kansallispuiston kesäkuun alussa, kun Sallaan perustettiin Suomen 41. kansallispuisto. Viime syksynä eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen kansallispuiston perustamisesta ja sen avajaisia juhlittiin tämän vuoden (2022) kesäkuussa. Kansallispuistoa haettiin perustettavaksi, koska alueelta löytyy arvokkaita luontoalueita, kuten vanhoja metsiä, tunturiylänköjä, harvinaisia lajeja ja geologisesti historiallisia kohteita.

Tiesitkö? Kuka tahansa voi tehdä aloitteen kansallispuiston perustamisesta. Kunnat ovat viime vuosina tehneet vilkkaasti ehdotuksia uusista kansallispuistoista, mutta suurin osa aloitteista hylätään. Vaatimukset jonkin tietyn alueen hyväksymisestä kansallispuistoksi ovat korkeat. Alueen tulee täyttää tietyt kriteerit, jotta aloite kansallispuistoksi hyväksytään. Kansallispuiston ensisijainen tarkoitus on luonnon suojeleminen ja sen monimuotoisuuden turvaaminen. Jotta alue voidaan hyväksyä kansallispuistoksi, tulee alueella lisäksi usein olla tärkeää kansallismaisemaa, luontonähtävyyksiä ja virkistyskäyttöä, joiden suojeleminen on kansallispuistotasolla tarpeellista. Kansallispuistot turvaavat luontoa, maisemaa ja mahdollistavat luontoelämysten kokemisen mahdollisimman monelle. Ne myös tukevat alueen matkailutoimintaa, ja siksi kunnilla on intressit kansallispuistojen perustamiseksi alueelleen.

Sallan reitit ja yöpyminen kansallispuistossa

Sallan kansallispuisto aukesi vasta vähän yli kuukausi sitten, minkä vuoksi siellä tehdään mittavia kunnostus- ja rakennustöitä. Siksi osa reiteistä oli kesäkuun loppupuolelle ajoittuvan vierailumme aikaan suljettuja. Metsähallituksen ylläpitämä luontoon.fi kehottaa retkeilijöitä reittikohtaisesti tarkistamaan, onko reitti auki ja ovatko reitin retkeilyrakenteet käytössä. Sivulla olevassa kesäesitteessä on Sallan kansallispuiston kartta. Sitä kannattaa hyödyntää retken suunnittelussa.

Vaikka alue on toiminut aiemmin luonnonsuojelualueena ja retkeilyreitistö on osittain “vanhaa”, oli meidän tarkoitukseemme sopivia reittejä auki toistaiseksi rajallisesti. Halusimme tehdä kaksi lyhyempää ja mahdollisimman erilaista vaellusta, jotta voisimme muodostaa kansallispuistosta jonkinlaisen kuvan retkikohteena. Netistä ei löytynyt kovinkaan montaa blogiartikkelia retkistä kansallispuistossa, vaikka Sallan matkailusivusto onkin harvinaisen hyvin tehty ja sisältää kattavasti tietoa alueen matkailumahdollisuuksista. Olen huomannut, että Lapissa kunnat osaavat panostaa matkailutoimintaansa ihan eri tasolla kuin monet kaupungit ja kunnat etelässä. Tässä olisi monella kunnalla parantamisen varaa! Kuntien markkinointipanostukset nimittäin suoraan hyödyttävät alueen yrityksiä ja siten myös kuntaa itsessään...

Yöpyminen Sallan kansallispuistossa on mahdollista sen alueella olevissa laavuissa ja kodissa. Telttailu Sallan kansallispuistossa on sallittu laavujen, tupien ja kotien välittömässä läheisyydessä tai pihapiirissä. Yöpymismahdollisuuksia on siten kiitettävästi, mutta kannattaa tosiaan tarkistaa ajankohtaiset tiedot luontoon.fi -sivulta. Kuten sanottu, osa näistä retkeilyrakenteista on poissa käytöstä vuoden 2022 aikana. Lisäksi kannattaa tarkistaa, soveltuuko näiden levähdyspaikkojen pihapiirin maasto teltan pystytykseen. Valitsemallamme reitillä telttailuun sopivan maa-alueen löytäminen oli helpommin sanottu kuin tehty, sillä maa oli hyvin juurakkoista ja epätasaista.

Toimimme hieman intuition varassa retkeilyreittejä suunnitellessa, mutta löysimme kaksi oikein kivaa reittiä kansallispuistosta, joista toisen varrella oli myös mahdollista yöpyä. Kiipeämisestä Iso Pyhätunturiin löytyy oma postauksensa ja sen voi lukea tästä.

Telttailu Sallan kansallispuistossa on mahdollista laavujen, kotien ja tupien pihapiirissä. En rehellisesti sanottuna tiedä, miten pihapiiri virallisesti määritellään, mutta teltalle sopivaa paikkaa tuntui olevan Kolmiloukkosen reitin vaikea löytää ainakaan ihan heti laavun viereltä.

Kolmiloukkosen kierros, kaikentasoisille retkeilijöille sopiva päiväretki

Aikaa ei ollut hukattavana, jonka vuoksi valitsimme Kolmiloukkosen kierroksen toiseksi retkeksi, sillä se vaikutti mukavan leppoisalta parin tunnin retkeltä. Kolmiloukkosen kierros oli mielestäni helpohko, vaikka virallisesti reitti on määritelty keskivaativaksi. Oletettavasti sen vuoksi, että se sisältää jonkin verran harjuilla kiipeämistä.

Lähtöpaikkana toimivassa Sallan luontokeskuksessa on mukavasti tilaa parkkeerata auto. Kierros lähtee parkkipaikan itäisestä päädystä ja reitin lähtöpiste oli mielestäni helppo löytää. Reitti on merkitty punaisin neliöin, mutta osittain reitti on merkitsemätön.

Metsäpolku mukailee aluksi autotietä, mutta sukeltaa siitä hieman syvemmälle Sallan metsiin. Joitain saattaa häiritä, että autotie ei ole kovinkaan kaukana reitiltä, mutta meitä se ei millään tapaa haitannut. Tiellä nyt ei näin pohjoisessa tuntunut olevan muutenkaan kovinkaan montaa autoa, joten mitkään liikenteen äänet eivät retkellemme ulottuneet tai sitä häirinneet. Alkuun polku oli kivikkoista ja mäkistä: Hiki nousi pintaan nopeasti. Varsinkin, kun selässä keikkui Katveen täysi retkeilyvarustepaketti telttoineen päivineen.

Hetken kuljettuamme tuli esiin kaunis piskuinen metsälampi, jota emme kuitenkaan sen pidemmäksi aikaa jääneet ihailemaan. Tältä lammelta reitti jatkui edelleen Kolmiloukkosen lammelle ja toiselle laavulle, jonka nimi on Kolmiloukkonen 1. Emme jääneet tälle laavulle sen pidemmäksi aikaa, sillä laavulla oli ihmisiä eikä maasto näyttänyt kovinkaan hyvältä teltan pystyttämistä varten. Laavulla on kuivakäymälä.

Siitä matka jatkui edelleen Kolmiloukkosen viertä pitkin ja kohti pientä suoaluetta. Suolla oli todella kaunista. Siitä jatkoimme edelleen metsään ja yritin etsiä polun haarautumiskohtaa, josta reitti olisi jatkunut vasemmalle lammen muotoa mukaillen. Kartan mukaan polun piti lähteä vasemmalle keskeltä suota, mutta mitään polkua ei näkynyt. Jatkoimme siis eteenpäin, kunnes totesin, että olemme tulleet liian pitkälle kartan mukaan. Päätimme palata samaa reittiä takaisin suolle, vaikka missään kohtaa pitkospuilla emme nähneet mitään vasemmalle suuntaavaa osuutta.

Palattuamme takaisin ja katsottuamme oikein tarkkaan, näimme, että pitkospuiden keskittymä jatkui yhdestä kohtaa toiseen suuntaan. Sitä oli kuitenkin hyvin vaikea huomata. Ks. Kuva alla! Jouduimme vähän hyppelemään pitkospuulta toiselle. Reitti oli muutoin suhteellisen kuiva eikä se siten haitannut. Sukkien kastumiselta onneksi vältyttiin.

Telttailu Kolmiloukkonen 2 -laavulla

Reitti jatkui lammen viertä toiselle laavulle, jonka nimi oli Kolmiloukkonen 2. Näkymä laavulta lammelle oli rauhoittavan kaunis. Löysimme myös sopivan paikan telttailuun.

Maasto oli aika epätasaista ja juurakkoista laavun läheisyydessä, jonka vuoksi monelle teltalle ei välttämättä löydä spottia. Varsinkaan, jos teltta on vähääkään isomman kokoinen. Meidän Fjällrävenin keb 3 oli vähän isompaa kokoluokkaa, joten jouduimme laittamaan teltan vähän hankalaan paikkaan. Kansallispuiston sääntöjen mukaan telttailla saa laavujen pihapiirissä, jonka takia vaihtoehtoja teltan paikalle ei ollut montaa valittavana. Onneksi reitillä ei ollut ruuhkaa eikä muita yöpyjiä näkynyt. Voin kuvitella, että kohteen suosion kasvettua, myös telttapaikan löytämisessä joutuu käyttämään luovuutta. Liian luovaksi ei kuitenkaan saa ryhtyä! On äärettömän tärkeä kunnioittaa kansallispuiston herkkää luontoa telttaa pystyttäessä. Laavulla yöpyminen on aina onneksi mahdollista, mutta hyttysten takia emme halunneet siihen tällä kertaa ryhtyä.

Pystytimme teltan, söimme evästä ja joimme iltapäiväkahvit kesäkuun iltapäiväauringossa. Ihanaa! Meidän kahvit keittyivät tuttuun tapaan retkikeittimellä, vaikka joillekin nokipannukahvit luonnossa on se juttu. Suosittelen kahvi- ja ruokahetkiä ajatellen pitämään mielessä metsäpalovaroitukset, jolloin tulen tekeminen on yleensä mahdollista vain hormillisille tulipaikoille. Kumpikaan näistä reitin laavujen tulipaikoista ei ollut hormillinen. Kaasupolttoisella retkikeittimellä kokkailua ei katsota avotulen tekemiseksi, joten retkikeittimeen sopiva kahvipannu kannattaa pakata mukaan! Meillä oli Katveen retkikeitin + kahvipannu -setti mukana, toimi kaikkiin tarpeisiin erinomaisesti.

Laavulta reitti jatkuu rakkakivikon halki. Reittimerkintöjä ei tosiaan suo-osuuden jälkeen ole, joten seurasimme edellisten retkeilijöiden jälkiä laavulta eteenpäin. Kivikon jälkeen reitti nousee harjulle, josta myös näkyy autotie. Reittiä on harjulle nousun jälkeen hieman vaikea seurata, sillä risteäviä polkuja menee siellä täällä. Harjun päällä reitistä erkanee oikealle pieni polku, joka vie autotien yli Kaunisharjun parkkipaikalle. Vaellusta olisi voinut jatkaa Kaunisharjulle ja sieltä edelleen Sallan luontokeskukselle, mutta päätimme pysyä tällä virallisella Kolmiloukkosen kierroksella ja jättää Kaunisharjun näköalat seuraavaan kertaan. Huom! Tien ylityskohdassa ei ole alennettua nopeusrajoitusta, joten Kaunisharjulle menijän kannattaa olla todella varovainen.

Kolmiloukkosen reitti kulkee harjun päällä lammen rantaviivaa mukaillen ja pian laskeutuu alas tuon ensimmäisen (Kolmiloukkonen 1) laavun luokse. Reitti yhtyy laavun jälkeen takaisin samaan reittiin, jota olimme lammelle tulleetkin. Vastapäivään oli mielestäni optimaalinen kulkusuunta reitille, sillä maisemat olivat mielestäni paremmat mentäessä kuin tultaessa. Näitä blogitekstejä kirjoittaessa huomaa, miten vaikeaa reittien kuvailu on, mutta toivottavasti tästä tekstistä oli jotain hyötyä Sallan kansallispuistoon retkeä suunnittelevalle. Kaiken kaikkiaan Kolmiloukkonen oli mukavan rento minivaellus Sallan kansallispuistossa ja suosittelen sitä kaiken tasoisille retkeilijöille.