Källskär tiivistetysti
Jos kärsivällisyytesi on yhtä lyhyt kuin allekirjoittaneella, omasta googlailustani viisastuneena (lue: turhautumisesta pitkiin ja epäselviin blogiteksteihin) laitan tiivistetysti tärkeimmän informaation heti tekstin alkuun.
Mikä: Källskär, saari Ahvenanmaan saaristossa, joka kuuluu osaksi Kökaria
Miksi: Yksi erikoisimmista retkikohteista saaristossa ja varmaan koko Suomessa!
Sijainti: N59°52,5’ E20°54,5’
Saapuminen: 1. Omalla veneellä retkisatamaan, joka sijaitsee saaren pohjoisosassa 2. Kökarin saarelta järjestetään kesällä päivittäin veneretkiä saarelle, mutta en löytänyt tarkempaa infoa aikatauluista ja hinnoista (ks. Kökarin sivut). 3. Myös kajakeilla Kökarin saarelta melominen mahdollista, rantautuminen kajakeilla onnistuu retkisataman viereiselle hiekkarannalle.
Vaikeusaste: Maasto vaikeakulkuista, ei sovi huonokuntoisille. Eksymisvaara, sillä polut kulkevat kallioilla ja niitä on vaikea seurata. Polut on merkitty kiviröykkiöin, jotka kylläkin myös saattavat ohjata väärään suuntaan eli en luottaisi liikaa niihin.
Nähtävyydet: Kreivin erikoinen kesämökki ja puutarha, “Muumitalo”, jääkauden muovaama kalliomuodostuma “Kannu” ja lukuisat pirunpellot
Huomioitavaa: Hieman epäselvä piirroskartta saaresta täällä. Ei kannata luottaa liikaa siihen, koska me eksyimme pahasti kartasta huolimatta. Netti ei toimi saarella kunnolla. Paljon käärmeitä. Saarella muutama kuivakäymälä, mutta emme nähneet esimerkiksi yleisiä kaivoja/vesipisteitä.
Kreivin saari Källskär, jossa Tove Jansson vietti aikaa
Källskär tai Kälskär (paikasta löytyy kaksi kirjoitusmuotoa, enkä ole varma kumpi on virallinen) tuli vastaan Retkipaikan Uudet seikkailut -kirjan kautta. Källskärin saari sijaitsee Ahvenanmaan saaristossa. Saaren erikoinen historia sekä se seikka, että paikka ei vielä tuntunut olevan kaikkien turistien suosiossa, sai minut kiinnostumaan paikasta välittömästi. Päätimmekin sisällyttää Källskärin saaren osaksi heinäkuun perinteistä purjehdusretkeämme. Vierailu suositellaan yhdistettäväksi vierailuun Kökarin saarella, mutta me ehdimme tällä kertaa tutustua vain Källskäriin.
"Saaren erikoinen historia sekä se seikka, että paikka ei vielä tuntunut olevan kaikkien turistien suosiossa, sai minut kiinnostumaan paikasta välittömästi."
Källskärin saari tunnetaan myös omaperäisen kreivin saarena. Tukholmassa asui 1950-luvulla aatelissukuinen Göran Åkerhielm, joka sai ahdasmieliseltä isältään uhkavaatimuksen: toisiin miehiin viehtynyt Göran voisi ottaa ennakkoperintönsä ja lähteä Tukholmasta tai jäädä kokonaan perinnöttä. Göran valitsi ennakkoperinnön ja rakennutti kesäpaikan Källskärin saarelle. Myös Tove Jansson vietti aikaa saarella. Toven lempipaikka oli kallioiden korkeimmalle kohdalle tehty huvimaja “Muumitalo”, jonka arkkitehtuurista oikea Muumitalo on saanut inspiraationsa.
Källskärin nähtävyydet
Vaikka Källskärin nähtävyydet kiertää helposti muutamassa tunnissa, ovat ne jokainen niin erikosia, että niitä jää ihailemaan mielellään pidemmäksi aikaa. Saavuimme Källsariin heinäkuisena iltapäivänä. Pohjoisosan retkisataman vaalea hienohiekkainen ranta ja söpöt mökit lupailivat hyvää: tiesin jo ne nähtyäni, että täällä tulisin viihtymään. Källskär nousi vierailumme jälkeen yhdeksi suosikkiretkikohteistani saaristossa ja ehkä koko Suomessa.
Kun purjevene oli kiinnitetty, lähdimme kohti hiekkarannan takaa alkavaa polkua. Polku kulki pienen metsikön halki “laguuniin” ja jyrkkien kalliopaasien ohi pirunpellolle. Pirunpellon sai ylittää pitkospuita pitkin, mikä helpotti liikkumista huomattavasti. Pirunpellon laidalla olevaa mustaa mökkirakennusta kutsutaan noidan mökiksi, sillä siellä aikaa viettänyt kreivin skotlantilainen serkku näytti kuulemma noituuden harjoittajalta. Noidan mökin jälkeen polun seuraaminen sekä maasto vaikeutuivat. Hyppelimme kalliolta ja mättäältä toiselle seuraten kiviröykkiöitä. Välillä jouduimme pysähtymään ja tähystämään, missä polku mahtaa kulkea.
Lyhyen, mutta vaivalloisen kävelymatkan jälkeen saavuimme kreivin mökin yläpuolisilla kallioilla sijaitsevalle huvimajalle. Huvimaja oli lukossa, mutta ikkunoista näki sen simppelin, mutta viihtyisän sisustuksen. Juuri tässä rakennuksessa eli “Muumitalossa” Tove Jansson vietti paljon aikaa Källskär-vierailuillaan. Huvimajan katto muistuttaa kieltämättä hyvin paljon Muumitalon kattoa.
"Juuri tässä rakennuksessa eli “Muumitalossa” Tove Jansson vietti paljon aikaa Källskär-vierailuillaan."
Huvimajalta laskeuduimme kreivin mökille. Erikoinen kreivi halusi kesäpaikassaan yhdistää skandinvaavisen ja välimerellisen kulttuuriperinnön. Arkkitehtuuriltaan hyvin erikoisen hirsimökin on suunnitellut Reima Pietilä. Jos mökin ikkunoista katsoo sisälle, voi takan yllä nähdä Tove Janssonin maalauksen. Åkerhielm oli pyytänyt Janssonia sisällyttämään maalaukseen “karuja rantakallioita, ehkä hysteerinen vilijonkka, merihirviö tai ihan mitä tahansa...”. Alkuperäinen maalaus on siirretty turvaan Ahvenanmaan taidemuseoon, mutta kopio löytyy edelleen mökin takan reunalta.
Mökki itsessään ei aiheuttanut meissä mitenkään kovin suuria ihailun tunteita, mutta mökkiä ympäröivä välimerellinen puutarha sen sijaan aiheutti. Puutarha ja sen jokaisessa nurkassa nököttävät antiikin jumalia esittävät veistokset olivat kaikessa erikoisuudessaan todella hurmaavia. Puutarhassa kasvaa kesäkuussa kukkivia alppiruusuja sekä viiniköynnös, ja sieltä löytyy myös krokettikenttä, kasvimaa ja sydämenmuotoinen mansikkamaa. Talon ja kentän välissä on maustepuutarha, josta bongasimme useita perhosia.
"Erikoinen kreivi halusi kesäpaikassaan yhdistää skandinvaavisen ja välimerellisen kulttuuriperinnön."
Jatkoimme talolta kreivin rakennuttamaan saaren toiseen satamaan, jonne maan kohoamisen vuoksi ei kylläkään enää voi veneellä rantautua. Satama on kuitenkin edelleen nähtävyys. Sataman yllä kohoavalla kalliolla on erikoinen pronssipatsas, jota kutsuimme seurueemme kesken leikkisästi Paavo Nurmeksi.
Palasimme satamasta mökin kautta takaisin samaa reittiä mökin ja huvimajan välisille kallioille, tarkoituksenamme jatkaa matkaa saaren upeaan luonnonnähtävyyteen, käänteiseen hiidenkirnuun eli Kallskärs kannaniin. Eksyimme kuitenkin pahasti matkalla ja hortoilimme kallioilla yrittäen löytää tätä jääkaudenaikaista kalliomuodostumaa. Kannaniin löytää, kun jatkaa matkaa kallioilta kulkien ikään kuin kohti pronssipatsasta, mutta siitä “ohi”. Kannan sijaitsee käytännössä siis pronssipatsaan takana olevalla kivirannalla. Kannanille eli “Kannulle” pääseminen vaatii melkoista kiipeämistä ja jyrkillä kallioilla tasapainottelua, mutta kun kalliomuodostuman vihdoin näki livenä, oli se kaiken hortoilun ja kaatuilun väärti.
Kuviin on mahdoton taltioida sitä, miten upealta paikka näytti. Tovin paikkaa ihasteltuamme lähdimme takaisin veneelle nauttimaan helteisestä kesäillasta ja tankkaamaan pastaa yllättävän rankan kävelyretken jäljiltä.
"(K)un kalliomuodostuman vihdoin näki livenä, oli se kaiken hortoilun ja kaatuilun väärti."
Saapuminen Källskärin saarelle
Källskärin saarelle on mahdollista saapua:
1. Omalla veneellä saaren pohjoisosan retkisatamaan. Veneitä mahtuu tähän luonnonsatamaan n. 5-10 kpl.
2. Kökarin saarelta tehdään Kökarin omien sivujen mukaan kesällä päivittäin veneretkiä. En löytänyt kuitenkaan mitään aikataulua tai hinnastoa netistä. Ottaisin yhteyttä mahdollisesti Kökarin sivujen kautta paikallisiin toimijoihin asian tarkistamiseksi, mikäli mielisi nähdä Källskär ilman omaa venettä.
3. Kajakeilla Kökarin saarelta meloen. Rantautuminen mahdollista Källskärin pohjoisosan retkisataman viereiselle hiekkarannalle.
Pidä nämä mielessä, kun suunnittelet retkeä Källskäriin
Huomioi, että saarella on muutama kuivakäymälä, mutta ei esimerkiksi yleisiä vesipisteitä. Paras aika vierailulle on kesällä, sillä en usko, että talvella Källskärin saarelle edes pääsee. Sopii hyvin yhden yön vierailulle tai päiväretkelle, sillä Källskär on suhteellisen pieni ja nähtävyydet kiertää nopeasti.
Saaren polut on merkitty huonosti ja niiden seuraaminen ei ole kovin helppo nakki. Löysimme polkujen varrelta erinäisiä kiviröykkiöitä, joiden tarkoitus oli tulkintamme mukaan johdattaa retkeilijöitä paikasta toiseen. Pohjoisosan venesatamasta noidan mökille pääsee pirunpellot ylittämään pitkospuita pitkin, joten ihan kaikki liikkuminen ei vaadi kalliokiipeilyä ja hyppimistä. Netti ei toimi Källskärin saarella kovin hyvin, joten älä esimerkiksi luota Google Mapsiin, vaan katso etukäteen, mihin kannattaa kulkea. Kreivin mökin terassilla on vieraskirja, johon voivat Källskärin vierailijat jättää terveisensä. Terassilla on myös myynnissä piirroskarttoja, jotka kylläkään eivät olleet kovin selkeitä. Me esimerkiksi eksyimme kartasta huolimatta muutamaan otteeseen.
Kanna ensiapulaukkua mukana koko ajan! Yksi seurueemme jäsen kompastui kallioilla ja sai polveensa ikävän haavan. Löysimme onneksi ensiapupakkauksen kreivin rakennuttaman eteläisen sataman seinästä, mutta desinfiointipyyhkeet olivat menneet vanhaksi vuonna 2012. Varo kaatuilun lisäksi käärmeitä, sillä Källskär on niitä täynnä. Me kylläkin näimme vain yhden.
Kallskärin maasto on vaikeakulkuista ja vaikka nähtävyyksille ei ole pitkä matka, helteellä ehtii tuskainen hiki nousta otsalle. En suosittele huonokuntoisille tai nilkka- taikka polvivaivoista kärsiville. Tai tapaturma-altiille ihmisille. Toisaalta mitä elämä olisi ilman pientä seikkailua ja riskien ottamista, joten saatan suositella Källskär-visiittiä sittenkin kaikille.
